torstai 8. elokuuta 2013

Suuren kaupungin ihmeet

Viime syksynä olin jonkin aikaa vierailemassa kummitätini luona Helsingissä. Reissun päätyttyä isäntä lähti Keron kanssa Joensuusta minua hakemaan, siinä toivossa että koiralle tulisi uutta kokemusta pidemmistä ajomatkoista ja suuresta kaupungista. Samana iltana ruokailun ja rauhoittumisen jälkeen lähdimme Vantaalla käymään eräässä koirapuistossa, jonne myöhemmin tuli toinen samanikäinen uroskoira kaveriksi. Leikki näytti sujuvan niin loistavasti ettei sieltä meinannut haluta pois lähteä, mutta nukkumaan oli päästävä sillä aamulla oli uudet kujeet. :)

Aamusta kävimme eräällä maatilalla Vantaan kupeessa katselemassa eläimiä ja sitä miten Kero niihin reagoisi. Ihmettely oli suuri kun aitauksessa oli sikoja, vuohia, kanoja ja kalkkuna. Onneksi poju vaikutti olevan vain kiinnostunut niiden nuuskimisesta, mutta sitten päästiinkin lehmien luo... Ne olivat niin isoja ja pitivät outoa ääntä niin niitä olisi pitänyt päästä komentamaan, joten Kero päästelikin ilmaan mahtavia haukahduksia.


















Kyseessä oleva maatila muuten sijaitsee aivan Helsingin Vinttikoirakeskuksen vieressä jossa tämän vuotinen Katselmus järjestettiin.















Maatila reissun jälkeen lähdimme käymään vielä Kauppatorilla moikkaamassa kummitätiäni ja katselemassa purjeveneitä ennen kuin suuntasimme auton takaisin Joensuuhun. Kero otti ihmeen rauhallisesti torielämän vaikka oletimme aivan muuta. Taisi olla siellä aivan liikaa kaikkea jotta niistä jaksaisi välittää. :) Kävimme eräässä kojussa tutkimassa porontaljoja joihin Kero reagoi tyynesti nuuhkaisemalla ja kerran haukahtamalla, taisi Kerppua enemmän kiinnostaa myyjän pöydällä olleet muikut ja rapsutukset. Tutuilta myyjiltä poju sai paljon kehuja värityksestään ja käytöksestään, ottaen huomioon ettei poju ennen ole vilkkaalla torilla ollut.

 

Isännän ja emännän kanssa vuorotellen posetuskuvissa aitojen purjelaivojen vierellä. Minun kanssa otetun kuvan jälkeen Kero päättikin että tuo lähelle tullut lokki pitäisi säikäyttää pois. :D Tietääpähän nyt, että voimme koiramme kanssa lähteä vähän vilkkaammallekin paikalle kävelemään ilman suurempaa showta.
Kotosalla kokeilimme kummitädiltäni saatua suomi-hattua pojun päähän ja hyvin näyttää sopivan päähän suuresta koosta huolimatta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti